Anteeksi.

Minun piti kirjoittaa tänne joulusta ja kaikista niistä leivonnaisista, joilla jouluna herkuteltiin. Ottaa kuvia neulomistani kaulureista, tumpuista ja sukista, mutta siinä se joulu vain hujahti ohitse. Aattona joulustressi laukesi ja olisin voinut nukahtaa jo ennen lahjojen avaamista.

Sen sijaan voin sanoa, että uuden vuoden aattona, pari tuntia sen jälkeen kun vuosi oli vaihtunut ja istuin Porin Linjojen autossa matkalla keskustasta kotiin, annoin anteeksi Porille. En sano, että päätin antaa tilaisuuden harmaalle, sosiaalidemokraattien johtamalle työläiskaupungille, jossa teinien tyyli ei ikinä vaihdu ja jossa ajatellaan negaation kautta, vaan annoin anteeksi harmaalle, tylsälle kaupungille.

Anteeksiantoni sisältää sen, että minua alkaa jo huvittaa Porin Linjojen Neuvostoliittolainen meininki, jossa kuskit saapuvat taukotuvaltaan avaamaan matkustajille linja-auton oven vasta juuri ennen bussin lähtöä eivätkä tietenkään tervehdi. Sekin huvittaa, että Porin torilla on vain yksi iso pärekori eikä lähes ikinä myyjiä. Sokoksen ruokapuoli on S-Market eikä sieltä saa mitään sellaista kuin Tampereen Stockmannilta tai Hämeenkadun Sokoksen Herkusta (vaikka ei minulla ikinä ollut Tampereella asuessa varaa ostaa mitään niistä ihanista herkuista). Täällä on kuitenkin lähellä perhe ja tämä on tarpeeksi pieni kaupunki rauhoittumiseen. Parhaat alennusmyynnit ovat Sokoksen joulusuklaat -50%. Ei ole Indiskan tavarapaljoutta tai Koskikeskuksen erikoiskauppoja.

Uusi vuosi 2012 alkaa anteeksiannon merkeissä ja se on ihan hyvä.