En ole kirjoittanut tänne viikkoon mitään ja muidenkin blogien lukeminen takkuaa. Mies päivitti Firefoxin viime viikolla, jonka jälkeen Firefox kaatuu aina, jos yrittää maksaa laskuja verkossa, kommentoida blogeja tai kirjoittaa itse blogiin. Muiden selaimien evästykset eivät tue uusia nettisivuja, mutta en uskalla päivittää niitä, jotta saan laskut maksettua verkossa. Ja kirjoitettua tämän. Olen maailman huonoin tietokoneiden kanssa enkä saa tolkkua Firefoxin nettisivujen ohjeista.

Meillä on kaikki muutenkin kesken. Alakerta ei valmistu mitenkään jouluksi johtuen siitä, että rakennusmiehet tekevät ohareita sen kun ehtivät. Mies yrittää tehdä remonttia itse töiden jälkeen ja nukahtaa nopeasti iltaisin. Minä poden pahaa omaatuntoa siitä, että en pysty tekemään remontin eteen mitään enkä varmaan enää edes saisikaan nostella kipsilevyjä tai keittiökaappeja paikoilleen. Olemukseni on muutenkin massiivinen ja ihmiset päivittelevät nähdessään minut, että "voi tyttörukka, jos sinulla on vielä kaksi kuukautta edessäsi, niin viime ajat tulevat kyllä olemaan kömpelöt". Alan olla sinut sen kanssa, etten voi enkä pysty, mutta iltaisin tulee paha mieli siitä, että kudon sängyllä kaulahuivia, kun mies hioo kattoa maalauskuntoon alakerrassa.

Vaikka kyllä minä tiedän, että nyt pitää ottaa iisisti. Viime viikolla olin Helsingissä ystävien kanssa katsomassa "Totta"-näytelmän, josta kirjoittaa teatteriseurani. Näytelmä oli hyvä, mutta Helsingin reissua seurannut yliväsymys johti sairaslomaan. Huomenna aion kuitenkin palata töihin.

Meillä siis kaikki lipuu eteenpäin verkkaisesti.